Juhannusaaton perinteiset leikit Siikamäen nurmella

Siikamäen juhannusaatto alkaa ennen aamunkoittoa, kun kasteelta märkä nurmi höytyy ensimmäisen auringonvalon alla. Kylän asukkaat nousevat aikaisin, kuittavat kukonlaulun ja kulkevat yhdessä pellonreunaan kokoontuneelle nurmikalle. Siellä odottavat leikit, joita on pelattu Siikamäellä niin kauan kuin kylässä on ollut lapsia ja vanhoja, jotka muistavat niitä kerätessään.

Nurmi toimii kylän yhteisenä pelikenttänä, mutta se on samalla osa vanhaa heinämaata. Pellon pinta on pehmeä ja turpea, joten kaikki leikit eivät sovi sinne yhtä hyvin kuin soralla tai hiekkakentällä. Siikamäki on Pirkanmaan maaseutukylä ja Peiposjärven vesistö antaa maisemalle tunnuspiirteensä. Silti juuri tämä aamuinen nurmi on paikka, jolla kyläyhteisö on päivännyt kesänsä vuosikymmenestä toiseen.

Tässä käydään läpi perinteiset juhannusleikit, niiden välineet ja säännöt sekä se, miten pelipaikka valmistetaan ja kuka pitää huoltaa yhteisestä päivästä. Mukana ovat myös ne, joiden tehtävänä on pitää kylä koossa: kyläyhteys, koulu, päiväkoti ja yhteistalo, jossa päivä päättyy. Ohjeet on kirjoitettu niin, että leikin voi ottaa mukaan myös pienellä välinevarastolla.

Aamun kasteelta iltapäivän kuivuuteen

Juhannusaaton aamun kylmä on erityinen. Auringon noustessa kuivaa nurmi hitaasti, ja muutaman tunnin päästä pelikenttä muuttuu kovaksi. Siksi leikit kannattaa aloittaa heti aamulla, kun maa pehmentää ja askeleet painuvat turpeaan. Vanhat muistavat, kuinka kiekko pyöri hiekkapolulla vinosti ja kuinka piiloutujan kasvot punoivat heinän alla, ennen kuin aurinko ehtisi polttaa ne kuumaksi.

Nurmen valmistelu on käytännönläheinen. Vapaaehtoiset raivaavat pelialueen, siirtävät kiviä ja kantoja pois kuljetusta, merkitsevät rajat ohuilla oksilla tai lipuilla ja huolehtivat siitä, että aidat, sähkökytkennät ja pelialueen reunat pysyvät turvallisina. Tavaksi on muodostunut, että pellon omistaja ilmoittaa nurmen käytöstä etukäteen, ja jokaisella leikillä on nimetty aikuinen, joka vastaa siitä, että lapsilla on kädessä vähintään tarvittava vesipullo.

Yksittäiset leikit ja päivän tapahtumat tiedotetaan kylän kanavilla, ja tuoreimmat tiedot löytyvät kyläyhteyksen uusi nettisivu, josta seuraa myös tulevista tapahtumista. Hyvän hankkeen tärkein osa on se, että tiedot kulkevat kaikille osallistujille: aamulla kuka tuo viimeisen omenamehun, kuka huolehtii kiekkojen kokoamisesta illalla ja kuka muistuttaa, ettei kukon laulu jää soittamatta.

Leikkien kirjo kulkee sukupolvelta toiselle

Kyykky on koko juhannuksen kestävä pääjuhla. Leikki alkaa siitä, että kiekko pyöritetään kepillä niin pitkälle kuin mahdollista, ja haaste on saada kiekko pysymään pystyssä mahdollisimman kauas. Kilpailu käydään siitä, kenen kiekko kestää kauimmin, ja aikuiset hoikkaavat kyykän kuten vanhoina aikoina on tapo, vaikka he eivät itse enää kiekkoa pyöritä.

Kirkas hukka on toinen klassikko. Se vaatii suuren ja avoimen kentän, jossa piiloutuja jää heinän, kivikkopuun tai kukkasaarteen sekaan. Juhannuksella piiloleikki saa oman tunnusmerkkinsä, kun piiloutujan päähän sidotaan pieni kukkaseppä. Tähtipiiri muistuttaa puolestaan vanhoista piirileikeistä, joissa pelaajat valitsevat itselleen tähtihahmon ja muodostavat radan käsien koskettaessa toisiinsa.

Onni- ja toivepalko on leikki, joka ei ole varsinainen kilpailu. Siikamäellä se kootaan aamulla kohti kulkevaa, oksistaan riippumatonta taivasta. Jokainen lapsi laulaa tai sanoo toiveen ja asettaa sen oksalle, ja toiveet jätetään pihalle tai vietävään mukaan päivän edetessä. Samalla nurmella järjestetään usein kukkakilpailu, jossa kukon eli kukkaseppän osaajaa odottaa nimellä mainittu mestaruus.

Laululeikit kuuluvat juhannusaaton vakioksiin. Tuli tuli paloposti, Kissa ja koira ja Piiripiiri innostavat lapset ympäri piirin, ja vanhat sanotut pitävät muistakin mukana. Näiden rinnalla näkee usein jousiammuntaa, jossa ratkaisee se, kuinka rauhalliseksi lapsi osaa pysyä laukaisuhetkellä, sekä ristinollaa tasaisella kentän osuudella.

Leikkien erot ja yhteiset piirteet

Kaikki leikit eivät sovi samaan tilaan, samaan ikään tai samaan tunnelmaan. Esimerkiksi kyykky kaipaa tasaisen kentän, kirkas hukka avaran näkymän ja laululeikit ryhmän, joka ei pelkää ääntä. Leikkien valinta onnistuu, kun aamun ja päivän ohjelma rakennetaan niiden rajoitusten mukaan.

Leiki Välineet Osallistujat Erityisvaatimus
Kyykky kiekko ja keppi lapset ja aikuiset tasainen alusta ja tarkka käsi
Kirkas hukka kukkaseppä, huuto lapset avoin, turvallinen kenttä
Tähtipiiri nimet, piiri lapset aikuisen ohjaus
Ristinolla liitu ja nappulat kaksi tai neljä varjooton paikka
Onni- ja toivepalko koivatut oksat, nauha kaikki aamun keruu
Jousiammunta jousi, nuolet, taulu vanhemmat lapset ohjaaja ja turvallisuus
Laululeikki laulut ja ringit kaikki ääni ja tila

Käytännössä leikit limittyvät parhaiten, kun niiden ajankohta mietitään etukäteen. Aamulla kerätään toivepalko ja pelataan kyykky, kun nurmi on vielä pehmeä. Päivällä siirrytään laululeikkeihin ja ristinollaan, ja kirkas hukka sekä tähtipiiri saavat oman rauhallisen paikkansa. Illalla palkit jaetaan, joten viimeinen leiki on käytännössä kukkakilpailu.

Vinkkejä onnistuneeseen juhannusleikkiin

Valmistelu ratkaisee, kuinka sujuvaksi päivä lopulta muodostuu. Kun nurmen käyttö, aikataulu ja välineet on sovittu yhteen, kenenkään ei tarvitse toimia epäselvän ohjeen varassa. Muutama nyrkkisääntö helpottaa järjestelyä:

  • Sopi pellon omistajan kanssa nurmen käytöstä ja merkkaa pelialueen rajat näkyvästi.
  • Kerää välineet kuntoon päivää ennen ja tarkista, että kiekot, kepit, nuolet ja kukkasepät toimivat.
  • Aloita kyykky ja kukkakilpailu aamulla, kun nurmi on pehmeä ja viileä, ja siirrä raskaat leikit iltapäivälle.
  • Nimeä jokaiseen leikkiin vastuullinen aikuinen ja pidä huolta, että pienillä lapsilla on vettä ja puhdas pesupaikka lähellä.
  • Päätä päivä yhteistalolla, jossa palkit jaetaan ja väki kokoontuu vielä illalla.

Koululla ja päiväkodilla on oma tehtävänsä. Lapset harjoittavat vanhoja leikkejä koulun liikuntatunnilla ja päiväkodin pihalla, ja opettajat sekä kasvattajat osallistuvat usein itse juhannusleikkien järjestelyyn. Yhteisöllinen tapahtuma kokoaa eri ikäryhmiä yhteen, kuten näkyi myös Siikamäen koulun kevätjuhla, jossa kevään juhlassa yhdistettiin koulun, päiväkodin ja koko kyläyhteisön toiminta.

Pelipäivän aikana kannattaa pitää huolta myös siitä, ettei kukaan jää ilman tehtävää. Vanhemmille lapsille voi antaa vastuun kiekkojen keräämisestä, palkkojen jakamisesta tai omenamehun jakamisesta. Näin jokainen pääsee mukaan omalla tavallaan, ja pienimmille jäävät turvallisimmat tehtävät.

Illalla yhteisön talolla

Juhannuksen viimeinen osa käydään yhdessä. Kun aurinko laskee, nurmelta siirrytään Peiposjärven yhteisötalolle, joka on kylän yhteisön käytössä ja jonka tiloja voi vuokrata myös omaan juhlaan. Siellä jaetaan kukkakilpailun palkit, tarjotaan mustikkapiirakkaa ja lieskaa sekä vaihdetaan kuulumisia siitä, millainen päivä ollut. Yhteistalo toimii käytännössä kylän olohuoneena, jossa kyläläiset näkevät toisensa ilman erillisiä kutsuja.

Samaa yhteisöllisyyden ideaa voi viedä myös omaan kuntaan ja seuraavaan tapahtumaan: yhteisöjen maailmanlaajuinen verkosto kokoaa paikallisia yhteisöjä yhteen ja tarjoaa malleja siihen, miten omalla kylällä voidaan järjestää omaa toimintaa muiden kokemusten pohjalta.

Jos haluat olla mukana myös ensi vuonna, voit tilata sivustolta kylän uutisletterin, jolloin saat tiedon tulevista tapahtumista ennen kuin ne ovat ohi. Kyläyhdistyksen yhteystiedot ovat samalla sivustolla, ja niiden kautta pääsee juhannusleikkien järjestelyyn sekä yhteisötalon vuokraukseen. Ensi juhannusaatto kokoaa koko kylän taas yhteen nurmelle, joten silloin kannattaa tulla paikalle koko perheen voimin.